Zapiekanki

Tapahtui kaukana menneisyydessä. Kesällä 1990 oltiin automatkalla vasta-avautuneessa Itäisessä Keski-Euroopassa. Puolassa pysähdyttiin lounaalle Torunin kaupunkiin. Keskustassa vastaan tuli ihmisiä syöden herkullisen näköisiä paistettuja patonkeja. Seurasimme ihmisvirtaa ja löysimme kellarikioskin, jossa niitä myytiin. Ilman kielitaitoa elehdimme kysyen että mitä ne ovat. Vastaus oli jylhä ja mieleenpainuva: ruokalajin nimi on Zapiekanki (joskin vasta vuosia myöhemmin ymmärrän, että se on monikkomuoto, yksikössä zapiekanka).

Hyppäys 20 vuotta eteenpäin. Toveri Petteri järjesti Gdansk-aiheiset elokuvafestivaalit viime syksynä. Mikä olisikaan ollut parempaa festivaalievästä kuin aitopuolalainen pikaruoka: Zapiekanki! Samalla sen valmistaminen itsessään kelpasi ohjelmanumeroksi (kuten oheisesta kuvasta näette). Petteri itse jatkoi autenttisella linjalla tarjoamalla puolalaista perinneruokaa żurekia, mutta sen reseptistä minulla ei ole aavistustakaan.

Kokilla on homma nousussa...


Zapiekanki

2 patonkia
250 g kinkkusuikaleita tai -leikkelettä
400 g juustoa raastettuna
1 tlk herkkusieniä
ketsuppia
majoneesia
(tomaattipüréttä)

Halkaise patongit ja pätki 2-3 osaan. Sivele ohuelti ketsupilla tai tomaattipüréellä. Päällystä kinkulla, herkkusienillä ja juustolla. Paista 175-asteisessa uunissa 15-20 minuuttia eli kunnes juusto on sulaa ja patonki rapeaa. Koristele ketsupilla ja majoneesilla.

Valmiita 'kankia ennen paistamista