keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Hernekeitto

Laskiainenkin oli ja meni, ja pitkästä pitkästä aikaa vaivauduin tekemään itse hernekeittoa. Taukoon on syynsä. Aiemmin omatekoisesta hernekeitosta tuppasi tulemaan turhan mautonta, mutta samalla liian puuroista ja tärkkelyksistä. Sittemmin hoksasin, että syynä lienee ollut keiton keittäminen herneiden liotusveteen, joten tällä kertaa vaihdoin veden ja muutenkin pidin huolen liemen riittävyydestä. Makua koskeva parannusvinkki tuli eräältä puolitutulta: kun herneet liottaa liha- tai kasvisliemessä, ne maustavat keiton kuin itsestään. Tämäkin kannatti.


Hernekeitto

500 g kuivattuja herneitä
400 g kypsää lihaa, esim. palvikinkkua
1 sipuli
1-2 liemikuutiota (esim. kana + kasvis)
suolaa
pippuria
meiramia
vettä

Aloita valmistelut päivää ennen kun keittoa on tarkoitus syödä. Huuhtele herneet lävikössä ja jätä valumaan. Kiehauta 2 litraa vettä ja liota siihen liemikuutiot. Lisää herneet liemeen ja jäähdytä. Anna herneiden liota yön yli. Poimi pois pintaan nousevat roskat ja herneenkuoret.

Kaada liemi pois ja huuhtele herneet uudelleen. Kaada herneiden päälle kattilaan 2-2½ litraa vettä ja kuumenna kiehuvaksi. Kuori pintaan kertyvä vaahto pois. Lisää hienoksi silputtu sipuli ja kuutioitu liha. Mausta suolalla, pippurilla ja meiramilla. Keittele miedolla lämmöllä n. 3 tuntia välillä pohjia myöten sekoittaen. Lisää tarvittaessa vettä. Tarkista maku. Tarjoile sinapin ja juustovoileipien kera.

lauantai 17. helmikuuta 2018

Vieraskynä: Saiturin sipsit


Blogivierailijana jälleen taloudellisen ruoanlaiton erikoismies, savolaistunut historioitsijakollega Jonne.

***

Perunamuusin tai keiton teosta voi jäädä yli paljonkin perunankuoria. Sikäli kuin perunat on pesty hyvin, kuoriakaan ei tarvitse heittää pois, koska niistäkin saa ruokaa aitoon 1940-luvun tyyliin (mm. muistaakseni vuodelta 1943 olevassa pulaoppaassa mainittu!) seuraavalla reseptillä.



Saiturin sipsit
pula-ajan klassikko

perunankuoria
voita tai öljyä
suolaa
mausteita

Lämmitä paistinpannu ja sulata voi siinä, tai laita öljy lämpiämään. Kaada suht lyhyiksi pätkiksi revityt perunankuoret pannulle. Paista, kunnes kuoret ovat rapeita ja ruskistuneita. Kääntele jatkuvasti niin, että kuoret paistuvat tasaisesti ja että rasva imeytyy niihin. Pannulle kannattaa laittaa vain suhteellisen pieni määrä kerralla. Vaihtoehtoisesti kuoret voi sivellä ohuelti öljyllä ja paistaa uunissa pellillä n. 200 asteessa rapeiksi.

Mausteita ja suolaa voi lisätä joko ennen paistamista tai sen jälkeen (jos käyttää yrttimausteita, mieluummin jälkeen). Kuoret voivat olla hieman happamia tai kitkeriä, joten jokin mausteista voi olla makeahko tai muuten makua pyöristävä (rosmariini, maustepippuri). Itse käytin suolaa, mustapippuria ja rakuunaa.

Annos todennäköisesti näyttää varsin köppäiseltä (ks. kuva), mutta maistuu kyllä. Ja ajattele, mikä säästö – 1½ kilosta kuorittua perunaa voi tulla jopa parisataa grammaa kuoria, ellei veistä pitelevä käsi ole keijukaisenkeveä.

***

Toimittajan huomautus: tietyissä olosuhteissa perunankuoriin saattaa kertyä myrkyllistä solaniinia. Etenkään vihertyneitä kuoria ei pidä käyttää tämän ruokalajin valmistukseen.