Rosvopaistia

Viime viikonloppuna tehtiin rosvopaistia kaverin syntymäpäiville mökkiympäristössä. Kenelläkään ei ollut hommasta aiempaa kokemusta, mutta muutamaa netistä löytynyttä reseptiä luovasti yhdistelemällä tulos oli vallan mainio. Kirjaanpa tähän ylös, miten homma hoitui, lukija voi sitten varioida menetelmää omien preferenssiensä mukaan.


Rosvopaisti valmistumassa

Rosvopaistin teko on vähintään yhtä paljon ympäristöoppia ja askartelua -henkinen ohjelmanumero kuin ravinnon valmistamista, mutta myös itse paisti on todella herkullista, kun sen huolellisesti tekee. Kypsennyksen kanssa ei ole syytä kiirehtiä. Jotkut reseptit varoittavat, että paisti voi myös palaa, mutta silloin on osattu kyllä lämmittää paistomonttu poikkeuksellisen kuumaksi. Toisaalta, meidän tapauksessamme koko päivän satoi, mikä saattoi hillitä kypysmisprosessia.

Resepti on kahdelle 1,5 kilon palalle hirven ulkopaistia. Koska hirven liha on vähärasvaista, laitettiin mukaan myös porsaankylkeä. Jos rosvopaistin tekee rasvaisemmasta lihasta, tämän voi jättää pois. Lihan laatu ja määrä vaikuttavat luonnollisesti maustamiseen ja valmistusaikaan. Hirvi valmistui hyvällä tuurilla 4½ tunnissa juuri sopivaan kypsyysasteeseen, se oli mureaa ja mehevää, muttei hajoavan ylikypsää. Porsaanlihan taas valmistaisin suosiolla ylikypsäksi asti.

Rosvopaistin kypsennykseen menee kokonainen päivä, ja valmistelut on syytä hoitaa viimeistään edellisenä päivänä.

Tarvikkeet:

• lapio
• tulenkestäviä tiiliä
• hyvää puuta (esim. koivuklapeja)
• sopiva paikka: tiivistä mutta kaivettavissa olevaa maata, ei maasto- tai metsäpalovaaraa
• hiekkaa
• peltitynnyri tai muu tulenkestävä alusta hiiliä varten
• eristävät hanskat
• riittävän suuri astiallinen sammutusvettä hätätilanteiden varalle
• pari teräskoukkua paistin nostamista varten

Paistiin:

• n. 3 kg hirvenlihaa
• soijaa, ruokaöljyä, punaviiniä, mausteita
• n. 500 g siankylkiviipaleita (kauppanimeltään "kastikelihaa")
• suolaa, pippuria, rosmariinia
• valkosipulia

Paistin käärintään:

• iso, laakea foliovuoka
• foliota
• sanomalehteä
• rautalankaa tai kanaverkkoa

Hirvenliha laitetaan marinadiin viimeistään edellisenä päivänä. Marinadin ei tarvitse olla mitenkään erityinen, esimerkiksi ruokaöljy-soija-punaviini sopii.

Seuraavaksi kaivetaan neliömäinen kuoppa ja vuorataan se latomalla pohjalle ja reunoille tiiliä tiiviiksi kerrokseksi. Saumataan hiekalla. Tiilien latomisen jälkeen tyhjää tilaa pitäisi olla vähintään 40*40*40 cm.

Keijo latoo tiiliä. Montusta tuli siisti, vaikka ehkä hiukan naftin kokoinen

Paistopäivän aamuna kuopassa aletaan polttaa nuotiota, mielellään koivua tai muuta puuta, jolla on hyvä lämpöarvo. Puuta lisätään tasaisesti, jotta pohjalle kertyy kuuma hiillos ja tiilet kuumenevat. Kuoppa lämpiää noin 3-4 tunnissa.

Paisti otetaan marinadista, hierotaan pinnalle suolaa, pippuria ja rosmariinia ja tökitään pintaan valkosipulinkynsiä. Paisti asetellaan sopivan kokoiseen laakeaan foliovuokaan, ja ladotaan sen päälle tasaisesti siankylkiviipaleet. Paisti vuokineen kääritään vähintään viiteen kerrokseen foliota niin, että nyytti on mahdollisimman hyvin suljettu kaikilta puolin. Seuraava käärintä tehdään kostutettuun sanomalehteen. Meillä taisi mennä pari arkipäivänumeroa broadsheet-kokoista maakuntalehteä.

Viimeiseksi nyytin ympärille kääritään kana- tai katiskaverkkoa, tai niiden puutteessa rautalankaa useita kierroksia ristikkäin. Verkko pitää käärön kasassa paistumisen aikana ja siitä on helppo nostaa valmis paisti pois kuopasta.

Tässa vaiheessa annetaan nuotion kuopan pohjalla hiipua ja lapioidaan hehkuvat hiilet peltitynnyriin tai muulle tulenkestävälle alustalle. (Tiilien pitäisi tässä vaiheessa olla riittävän kuumia. Jos tiiltä voi koskettaa polttamatta sormia, jatketaan nuotion polttamista.) Paisti lasketaan kuopan pohjalle suojaavia hanskoja apuna käyttäen, sen päälle lapioidaan kerros hiekkaa, sitten kuumat hiilet takaisin ja päälimmäiseksi paksumpi kerros hiekkaa.

Näin syntyneen kummun päälle sytytetään toinen nuotio, ei liian iso muttei vallan pienikään. Poltetaan sitä 3-4 tuntia. Annetaan hiipua ja jätetään paisti hautumaan halutun mittaiseksi ajaksi.

Kun nälkä vie voiton maltista, on aika kaivaa paisti ylös. Hiekka ja hiilet lapioidaan peltitynnyriin (vast.). Viimeinen kerros hiekkaa kaavitaan varovasti pois, ettei paistinyytti hajoa. Kun kanaverkko tulee näkyviin, tartutaan siihen parilla vahvalla teräskoukulla ja nostetaan paisti ylös. Kääritään peitteet pois kerros kerrokselta. Kun jäljellä on pari viimeistä foliokerrosta, nyytin voi nostaa uunipellille ja kurkistaa varovasti sisälle. Jos kaikki näyttää hyvältä, ei kun pöytään!

Irtonaisia vinkkejä:

• Kuoppa kannattaa tehdä huolellisesti, jotta sitä voi käyttää myöhemminkin. Pro-tason kaivajat voivat tehdä pohjimmaiseksi salaojituksen, ettei kuoppa täyty vedellä.
• Jos kuopassa ja paistoastiassa on tilaa, mikään ei estä pilkkomasta mukaan perunoita ja porkkanoita, jotka hautuvat paistinliemessä mehukkaiksi. Meidän tapauksessamme peruna-porkkanalisuke tehtiin ihan uunissa: juurekset palasiksi, öljyä, suolaa ja pippuria sekaan, vuokaan ja 175 asteessa pari tuntia.