Keittokirjakritiikkiä gender-perspektiivistä feat. papudippi

Lainasin kirjastosta kaksimielisellä nimellä varustetun keittokirjan Annetaan muhia - 200 reseptiä keittiöön ja makuuhuoneeseen (sic!). Ilmeisesti mokomaan tarttuminen todistaa kieroutuneesta luonteenlaadusta ja lukemalla sen sain vain ansioni mukaan.

Kyseessä on nimittäin aitoamerikkalaisen ruokatoimittajattaren teelmä, joka tiivistää stereotyyppisen kotirouvamentaliteetin ja kuorruttaa sen noloilla kaksimielisyyksillä. Kirjoittaja on katsonut tarpeelliseksi täydentää ruokareseptejä elämänohjeilla ja pienoispakinoilla. Yleensä jätän feministisen kritiikin muiden esitettäväksi, mutta tällä kertaa voin täysin vilpittömästi todeta etten pitkään aikaan ole nähnyt teosta, joka yhtä vastenmielisesti uusintaisi jähmeitä sukupuolirooleja, halventaen yhtälailla miestä kuin naista: mies tuo rahaa talouteen, mutta on muuten piittaamaton idiootti, joka ei ymmärrä mistään mitään, kaikkein vähiten ruoanlaitosta. Tätä käyttää hyväkseen nainen, joka kodinhoidon uuvuttamana viljelee ivallisia huomautuksia kaikesta joka ei hänen yksityistä maailmaansa miellytä, mutta saa miehen tottelemaan viettelemällä tämän keittotaidolla ja seksillä.

Naurakaa pois, mutta minulle kirjan lukeminen pisti toden teolla vihaksi. Vaikka tekstit yrittäisi ottaa satiirina, ne ovat silti käsittämättömän typeriä. Ei sillä, että muutenkaan arvostaisin kovin korkealle amerikkalaisessa populaarikulttuurissa esiintyvää voimakastahtoisen (l. itsekeskeisen) naisen ihannetta, josta todellinen tasa-arvoisuus on kaukana.

Sitten kirjan ainoa hyvä puoli: reseptit ovat mielenkiintoisia. Tähän mennessä olen kokeillut vain papudippiä, mutta siitä tulikin sitten erinomaista:

Valkosipuli-papudippi

1 valkosipuli
1 rkl oliiviöljyä

1 tlk (400 g) musta- tai kidneypapuja valutettuna
120 g tuorejuustoa
1,25 dl kermaviiliä
1,25 dl salsakastiketta
¼ tl juustokuminaa
¼ tl korianteria
¼ tl cayennepippuria

Leikkaa valkosipulista kanta pois, sivele öljyllä ja paahda kuorineen 200-asteisessa uunissa 20 minuuttia. Valkosipulin kuoret ruskistuvat ja sisus pehmenee. Paahdetuista kynsistä voi puristaa pehmeän sipuliaineksen suoraan ruokaan.

Yhdistä kaikki aineet kattilassa ja hauduta kypsäksi. Soseuta lopuksi sauvasekoittimella ja jäähdytä. Dippi on yhtä aikaa tulista ja täyteläistä ja sopii dippauksen ohella vaikka leivän päälle.

Kuvaavaa kirjan mentaliteetille on, että kirjoittaja kieltää käyttämästä dippaamiseen sipsejä, koska sipsit kuulemma ovat lapsille ja teineille. Jostain syystä nachot ovat sitten salonkikelpoisempia. Provosoituneena dippasin luonnollisesti juuri sipsejä, mutta minulla nyt ei muutenkaan ole kiire aikuistua.

Viime viikonloppuna olin menossa piknikille, mutta aika ei riittänyt valkosipulin paahtamiseen tai dipin hauduttamiseen, joten tein dipistä raaka- eli pikaversion. Ihan hyvin sekin maistui.

1 tlk kidneypapuja chilikastikkeessa
1 pkt paprikatuorejuustoa
½ tlk kermaviiliä
½ sipulia
1 tl sokeria
½ tl juustokuminaa
½ tl Erös Pista -paprikatahnaa (ks. aiempi artikkeli)

Valuta kidneypavut, ota liemi talteen. Kaada ainekset sopivaan törppöön ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää papujen lientä sen verran, että dippi on sopivan paksuista. Valmis!