sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Kasvistortilla

Tämä oli erään illan ratkaisu tilanteeseen, jossa halusin jotain pikaruokaa mutta en kuitenkaan kehdannut käydä hakemassa kebabia, joka, kuten tiedämme, on kallista ja epäterveellistä. Päädyin siis tyynnyttelemään omaatuntoani kasvisruoalla ja sen (ainakin teoreettisella) terveellisyydellä, kuitenkin pitäytyen valitussa diskurssissa.


Vehnätortilloita
[onko se 'tortilloita' vai 'tortilloja'? itse sanon joskus myös 'tortilleita', kun se kuulostaa hauskalta]

1 tlk valmista salsakastiketta
1 tlk ruskeita papuja

salaattia
punasipulia
tomaattia
fetakuutioita

Tee ensin kastike. Valuta pavut, kaada paistinpannulle tai kattilaan salsakastikkeen kanssa, kuumenna ja hauduta sen verran että kastikkeesta tulee yhtenäistä ja pavut vähän pehmenevät.

Kuumenna tortilla(t), päällystä kastikkeella ja lisää sitten suikaloitua salaattia, sipulirenkaita, kuutioitua tomaattia ja fetaa. Tällä kertaa päällyskastikkeeksi oli vain ketsuppia, mutta tokihan joku kermaviilikastike tai guacamole olisi asiaankuuluvaa. Ja nyt kun ajattelen asiaa, fetan sijaan voisi kokeilla cheddarjuustoa. Ja väliin jalapeñoviipaleita. Ja tiesmitä. Taas päästään siihen, etteivät tämänsorttiset ruoat oikeastaan tarvitse reseptejä.

Mutta joo. Tämäkin mielihalu on tyydytetty. Seuraavaksi taas jotain oikeaa ruokaa.

perjantai 8. lokakuuta 2010

Syksyistä kaalipataa

Onpas taas reseptejä kertynyt. Katsotaan, millä tahdilla saan siirrettyä niitä tänne. Ensimmäisenä esittelyssä syksyinen kaalipata, jolle Noora on antanut myös epiteetin "keskieurooppalainen". Miksei niinkin - onhan esimerkiksi puolalainen perinneruoka Bigos jotain samansuuntaista.

Ruoka on epäilyttävän näköistä mutta silti hyvää!

100 g salamia
700 g tuoretta kaalia
2-3 sipulia
valkosipulia
400 g hapankaalia
4 perunaa
3 omenaa
400 g mustaa makkaraa
vettä
mausteita

Kuutioi salami mahdollisimman pieneksi, suikaloi kaali, pilko sipuli ja valkosipuli. Laita salamikuutiot padan pohjalle ja kuumenna hellalla hitaasti lämpöä nostaen niin, että salamista irtoaa rasvaa. Kuullota kaali ja sipulit ko. rasvassa pehmeiksi. Lisää hapankaali.

Kuori ja kuutioi perunat ja omenat (jos tuoreita, ei tarvitse kuoria). Lisää pataan omenat, perunat, pätkityt mustamakkarat ja riittävästi vettä. Mausta: suolaa, pippuria, jotain yrttejä, ehkä traditionalistisesti laakerinlehti. Hauduta miedolla lämmöllä kypsäksi. Kypsymisen myötä mustamakkara hajoaa murusiksi, minusta se on hauska ominaisuus mutta tekee ruoasta vähän hassun näköistä.

Bonusvinkki: liemeen voi lisätä myös olutta.

lauantai 4. syyskuuta 2010

Grillisipsejä

Lecsó

Loppukesästä oli saatavilla paljon tuoretta tomaattia, joten pääsin tekemään lecsóa, perinteistä unkarilaista paprika-tomaattimuhennosta. En luonnollisestikaan vastaa tämän reseptin autenttisuudesta. Hyvää siitä tuli, joskin aika nestemäistä.


1 kg tomaatteja
500 g paprikoita
3 sipulia
3-5 valkosipulinkynttä
1 tl Erős Pista -paprikatahnaa tai 1 rkl miedompaa
paprikajauhetta
pippuria
sokeria
suolaa
ruokaöljyä

Paloittele tomaatit; myös kuoria saa, jos jaksaa vaivautua. Poista paprikoista siemenet ja paloittele. Sipulit ja valkosipulit samoin kuutioiksi. Kuumenna oliiviöljy pannussa (itse käytin wokkia), lisää paprikat ja sipulit sekä hetken kuullotuksen jälkeen tomaatit. Mausta; tavoittena on melko tuhti ja tulisehko makuelämys. Hauduta miedolla lämmöllä, kunnes kypsää. Syö sellaisenaan, lihan lisukkeena tai riisin kera.

Alkuperäinen unkarilainen lecsó paistetaan sianihrassa. Jos siis haluaa ruokaan autenttisuutta ja lihaisuutta, valmistuksen voi aloittaa käristämällä pannulla suikaloitua pekonia ja paistamalla loput ainekset pekoninrasvassa.

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Kesäkurpitsan hyödyntämistä

Kesäkurpitsa (Cucurbita pepo). Ruoanlaitossa kypsymislötkistymisensä johdosta hieman ongelmallinen sekä, samasta syystä, etenkin lapsuudessa traumaattisia nielemisvaikeuksia aiheuttanut vihannes.

Tänä kesänä kesäkurpitsaa on taas ollut runsaasti saatavilla eri viljelijätuttavilta. Päätin vihdoin tarttua haasteeseen ja tehdä siitä syömäkelpoista ruokaa. Seuraava ohje on ainakin jonkinasteinen onnistuminen:


Uunimunakas

½ kesäkurpitsaa
2 tomaattia
1 sipuli
oliiviöljyä
suolaa
mausteita

Munakasmassa:
4 kananmunaa
3 dl maitoa
1 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa

Kuutioi vihannekset pieniksi, mausta ja pyöräytä oliiviöljyssä, levitä sitten tasaisesti uunipellille ja paista kymmenkunta minuuttia 200-asteisessa uunissa.

Munakasmassaa varten vatkaa ainekset kunnolla sekaisin niin, etteivät jauhot paakkuunnu. Ota pelti uunista, kaada munaseos päälle ja paista vielä noin 30 minuuttia.

Ruokaisuutta voi täydentää lisäämällä paistamisen loppuvaiheessa munakkaan päälle fetakuutioita ja sulatettuja katkarapuja.

Kyllä tätä syödä saattaa!

maanantai 9. elokuuta 2010

Kanasalaati kuviomakaronilla

Hyvin tehty italiansalaatti on herkullista. Kaupan einesitaliansalaatti ei ole. On siis tarpeen tehdä jonkinlainen kotikutoinen versio. Lisäksi löysin kaupasta juuri salaattiin sopivia kuviomakaroneja, jotka muotonsa ansiosta pysyvät helpommin kiinteänä eivätkä lötkölörähdä salaatin seassa.


400 g kuviomakaronia
300 g hunajamarinoituja kanasuikaleita
1 pussi herne-maissi-paprikaa (pakaste)
2 sipulia
1 tlk pieniä ananaspaloja
1 tlk kermaviiliä
vapaavalintainen dippikastikepussi
pippuria

Keitä makaronit suolatussa vedessä juuri ja juuri kypsiksi, paista kanat pannulla, anna jäähtyä. Sulata h-m-p, valuta siitä ylimääräinen vesi pois, ja silppua sipuli. Yhdistä ainekset kulhossa ja valmista kastikkeeksi kermaviilidippi.

Yksinkertaiseksihan tämä meni, ja jotain jäi puuttumaan. Kevyesti keitetyt porkkanasuikaleet tai tuore paprika voisivat auttaa. Lisäksi kastikkeeseen toden totta kuuluu myös pari ruokalusikallista majoneesia, mutta sitä kun ei muuten tule syötyä, ei kokonaista purkillista koskaan viitsi ostaa.

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Kanakeitto feat. rapsakat nuudelit

Nuudeleita sisältävien ruokien tekemisessä käy yleensä niin että nuudelit ylikypsyvät ja muuttuvat paksuiksi lötkömadoiksi. On siis tartuttava radikaaleihin keinoihin. Tässä tapauksessa se onnistui. Sitäpaitsi keitto itsessäänkin on hyvää.


300 g marinoimattomia kanasuikaleita
3 valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl viinietikkaa
1 rkl soijakastiketta
½ tl currytahnaa
½ tl jauhettua sitruunaruohoa
½ tl korianteria

100 g rouhittuja cashewpähkinöitä
½ tl juustokuminaa

2 sipulia
2 isoa porkkanaa
2 tlk säilöttyjä pavunituja tai wokvihanneksia

2 pkt pikanuudeleita

Valmista marinadi currytahnasta, öljystä, etikasta, soijasta, murskatusta valkosipulista ja mausteista. Lisää kanasuikaleet ja jätä maustumaan. Sillä aikaa pilko sipulit ja suikaloi porkkanat.

Murskaa pussissa olevat cashewpähkinät painelemalla pussia kädellä tai veitsen lappeella. Sen hienojakoisempaa mursketta ei tarvita. Paahda pähkinöitä kattilan pohjalla, lisää juustokumina ja sekoittele niin että mauste tarttuu pähkinöihin.

Alenna lämpöä ja lisää kanasuikaleet liemineen, sipuli ja porkkana. Sekoittele, kunnes kanat kypsyvät ja vihannekset pehmenevät. Lisää säilötyt vihannekset, vettä sen verran että keitto näyttää keitolta ja vielä nuudelipussien mausteet (chilin kanssa voi käyttää harkintaa). Kuumenna kiehuvaksi, tarkista maku ja hyödykkeiden kypsyys.

Nyt pääsemme johdannossa esiteltyyn asiaan: syömistä varten murustele lautaselle haluamasi määrä nuudeleita ja annostele kuuma keitto päälle. Anna hautua juuri sen verran, että nuudelit pehmenevät. Sanottu ja tehty: ei ainakaan ylikypsiä nuudeleita.

Joidenkin silmissä innovaation vallankumouksellisuutta saattaisi vähentää se Nooralta saatu kommentti, ettei niitä nuudeleita tässä keitossa edes tarvita.

perjantai 2. heinäkuuta 2010

Pirun hyvä päärynakakku

Tein Nooran syntymäpäiville tällaista chili-suklaa-päärynäkakkua. Söin sitä alunperin Joensuussa, Konditoria Houkutuksessa, jolle siis kiitokset loistavasta innovaatiosta ja kuvaavasta nimestä. Resepti on laadittu arvioskauppaa, mutta kyllä tulos silti on pikemminkin pirun hyvää kuin saatanan pahaa.


Pohja:
5 dl vehnäjauhoja
4 dl sokeria
1-1½ dl tummaa kaakaojauhetta
1 tl ruokasoodaa
1 tl vaniljasokeria
½ tl suolaa
2 kananmunaa
50 g voita
2 dl täysmaitoa

Täyte:
2 tlk tölkkipäärynöitä
2 dl maitorahkaa
1-2 dl kuohukermaa
minttuhyytelöä tai -likööriä
(sokeria, haluttaessa vanilja-)

Kuorrutus:
150 g tummaa suklaata
50 g voita
1 dl kermaa
2 tl chilijauhetta (huom: pelkkää chiliä, ei maustekoitusta)
(pölysokeria)

Koristeluun:
1-2 tuoretta chilipalkoa

Sekoita pohjan kuivat aineet. Lisää sulatettu voi, kananmunat ja maito ja vatkaa tasaiseksi taikinaksi. Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan, paista 175 celsiusasteessa n. 75 minuuttia. Kakun jäähdyttyä kumoa se ulos vuoasta ja leikkaa halki kolmeen kerrokseen.

Kaada tölkkipäärynöiden liemi talteen ja soseuta päärynät. Lisää minttuhyytelöä tai -likööriä soseeseen haluamasi määrä. Vatkaa kerma vaahdoksi, sekoita siihen rahka ja päärynäsose. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa minttua tai sokeria.

Kostuta kakkupohjakerrokset päärynän liemellä tai muulla makealla mehulla. Levitä paksulti täytettä pohjille ja kokoa. Päälimmäiseksi ei tule täytettä. Kakun on hyvä antaa vähän vetäytyä ennen kuorruttamista.

Kuorrutusta varten sulata suklaa vesihauteessa. Lisää voi vähän kerrallaan ja vatkaa seos tasaiseksi sitä mukaa kun voi sulaa. Sekoita chilijauhe massaan. Tarkista maku; jos suklaa on erittäin tummaa, sokerin lisääminen voi olla tarpeen. Lopuksi lisää kerma, sekoita nopeasti (varo juoksettumista!) ja kaada välittömästi kakun päälle. Levitä nuolijalla. Anna kuorrutuksen jähmettyä hetki, koristele kakku halkaistuilla chileillä ja siirrä sitten jääkaappiin.

Huomioita:
- Minttuhyytelö on parempi maunantaja kuin likööri. Toisaalta minttua ei välttämättä tarvitse ollenkaan.
- Täytteeseen kannattaa kokeilla myös muita raikkaanmakuisia hedelmiä, kuten omenaa, miksei sitruksia, kiiviä tai mangoa. Täytteen on kuitenkin tarkoitus olla raikasta, ehkä vähän kirpakkaakin, eikä liian makeaa, kun kuorrute puolestaan on niin täyteläistä.
- On tärkeätä käyttää kuorrutukseen pelkästä chilistä tehtyä jauhetta, ei maustesekoitusta. Niissä mukana olevat suola, juustokumina ja valkosipuli eivät oikein sovi tähän kakkuun.

keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

Euroviisusalaatti

Jussin ja Elinan Euroviisuillassa tarjottiin mainiota salaattia, joten toivottavasti en riko tekijänoikeuksia kun ihan kunnianosoitusmielessä laitan reseptin myös tänne näkyviin. Alkuperäistä ei tosin ole täysin jäljennetty, siinä oli muistaakseni oliiveja ja kurkkua, muttei fetaa.


½ kerää jäävuorisalaattia
1 sipuli, mieluiten puna-
100 g cashewpähkinöitä
1 tlk pieniä ananaspaloja
2-3 tomaattia
1 pala / purkki fetaa
(oliiveja)
öljyä, viinietikkaa, mausteita

Salaatti suikaleiksi, sipuli renkaiksi, tomaatti kuutioiksi kuten myös feta. Valuta liemi ananaksista talteen. Yhdistä aineet ja pirskottele päälle oliiviöljyä, viinietikkaa ja vähän ananaslientä. Mustapippuria ja yrttejä.

Salaatti on sopivan ruokaisa pääruoaksi tai mainitun euroviisuillan kaltaisten tilaisuuksien evääksi, bonuksena vielä lihaton, fetan poisjättämisellä suorastaan vegaaninen.

keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Halloumileivät

Yleensä olen pitänyt sitä linjaa, että voileipiä varten ei tarvita reseptejä, niitä osaa kuka tahansa tehdä muutenkin. Tällä kertaa rikon periaatettani, kun halloumi-juustoleivistä tuli niin hyviä, että kokemus pitää jakaa muidenkin kanssa.

Halloumi on alunperin kyproslainen vuohenmaitojuusto, jonka erikoisuus on, että se ei kuumentaessa sula, jolloin sitä voi paistaa tai grillata viipaleina. Maku muistuttaa lähinnä fetaa, mutta on täyteläisempi.


1 pötkö (200 g) halloumijuustoa
4 viipaletta vaaleaa leipää
2 rkl oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi
yrttimaustetta
1 punasipuli
2 tomaattia
mustapippuria

Viipaloi juusto ja paista pannulla kummaltakin puolelta ruskeaksi. Raasta valkosipuli oliiviöljyyn ja mausta yrteillä. Paahda leipäviipaleet, sivele yrttiöljyllä ja päällystä halloumi- ja tomaattiviipaleilla sekä sipulirenkailla. Päälle mustapippuria.