Kananuggetit lohkoperunoilla ja valkosipulidippi

Yksinkertaista viikonloppuruokaa pieneen herkutteluntarpeeseen. Bonuksena kanat ja perunat valmistuvat yhtä aikaa kiertoilmauunissa. Kokeilin ilmiöksi asti ehtinyttä piimämarinointia, joka kieltämättä tuotti mureita kananpaloja.

Idea nugettien valmistukseen sekä valkosipulidipin resepti kokonaisuudessaan ovat peräisin kollegaltani Kennethiltä. Kiitoksia!

Rapean roskaruoan kera kannattaa syödä myös salaattia, vaikka se ei kuvaan mahtunutkaan.

Kananuggetit

500 g broilerin rintafileeleikkeitä

n. 3 dl piimää

suolaa, pippuria, paprikaa yms.

150 g (n. 1½ pkt) Tuc-keksejä

Paloittele kanafileet reiluiksi suupaloiksi. Laita kulhoon ja mausta suolalla, pippurilla, paprikalla ym. Kaada päälle piimää sen verran, että kanat peittyvät. Marinoi yön yli tai pitempäänkin kannen alla jääkaapissa, sekoita välillä.

Valitse maustamattomia tai mieleiselläsi tavalla maustettuja Tuc-keksejä. Murskaa keksit mahdollisimman tasaiseksi muruksi ja levitä laakealle lautaselle. Nostele kanapalat marinadista, valuta ylimääräinen piimä pois ja pyörittele keksimurussa niin, että siitä tulee tasainen kuorrutus. Lado pellille leivinpaperin päälle ja paista 225 Celsius-asteessa n. 12-15 minuuttia. Tarkkaile paistumista loppuvaiheessa, kärähtänyt keksipanerointi maistuu pahalta. On kokemusta.

Lohkoperunat

8 keskikokoista perunaa

oliiviöljyä

suolaa, pippuria, paprikaa

Pese perunat ja leikkaa kuorineen lohkoiksi. Pyöräytä kulhossa oliiviöljytilkan ja mausteiden kera. Lado leivinpaperoidulle pellille mahdollisuuksien mukaan pystyyn ja irti toisistaan, jolloin perunoihin tulee rapea paistopinta. Paista 225 Celsius-asteessa n. 25 minuuttia.

Valkosipulidippi

2 dl turkkilaista jugurttia

2 rkl majoneesia

2 valkosipulinkynttä

vajaa 1 rkl Dijon-sinappia

vajaa 1 rkl juoksevaa hunajaa

Silppua valkosipulinkynnet veitsellä hienoksi. Älä murskaa, se tuottaa kitkerää makua. Sekoita kaikki ainekset ja anna tekeytyä jääkaapissa kannen alla muutama tunti. Tarjoile 

Villen Savu (ie. ketsuppi, otto II)

Viime kesänä keittelin kesätomaateista jonkinlaisen ketsupin. Tuotekehittelymielessä otin tänä vuonna uudemman erän teon alle jo hyvissä ajoin kun tomaatit tulivat tarjoukseen. Hyödyke on täsmätarkoitettu kesän grilliruokien maustamiseen, hakusassa mieto chilin polte sekä erottuva savu.

Mistä pääsemmekin nimeämisen politiikkaan! Monet Jyväskylän seudulta kotoisin olevat lukijat muistanevat valokuvaamo Villen kuvan legendaarisen sloganin "Villen kuva - kuvaaville!" Tällä nimenomaisella etunimellä siunattuna minäkin olen, enemmän tai vähemmän syyntakeisesti, väännellyt saman vitsin useamman kerran eri muotoihin. Tässä tulee tämänkertainen:

Villen Savu - savuaville!

n. 1 kg kypsiä tomaatteja
1 valkosipuli
2-3 punaista chiliä

2 tl savupaprikajauhetta
1 tl juustokuminaa

1 tl suolaa
2 rkl ruskeaa sokeria
2 rkl balsamiviinietikkaa
4 cl Laphroaigh'ta tai muuta savuista viskiä
ruokaöljyä

Halkaise tomaatit ja chilit. Poista chilien siemenkodat. Lado leivinpaperoidulle uunipellille leikkauspinta ylöspäin, rouhi päälle merisuolaa ja pirskottele ruokaöljyä. Leikkaa kokonainen valkosipuli halki, laita puolikkaat kuorineen pellille leikkauspinta ylöspäin ja kaada päälle öljyä. Paahda kasviksia (kiertoilma)uunissa 150 Celsiusasteessa n. 1½ h ja nosta jäähtymään.

Poista tomaateista kuoret, kannat ja siemenet. Pilko hedelmäliha kulhoon ja siivilöi muista osista neste toiseen kulhoon.  Purista kypsät valkosipulinkynnet suoraan kuoristaan tomaattien sekaan. Kaavi paahtuneiden chilien hedelmäliha samoin kuorista sekaan ja heitä kuoret pois.

Kuumenna savupaprikaa ja juustokuminaa öljyssä hetken aikaa. Lisää tomaatit, chilit ja valkosipulit sekä sokeri ja etikka. Kuumenna kiehuvaksi ja lisää viski. Keitä n. ½ h hiljalleen sekoitellen. Varo pohjaanpalamista, lisää tarvittaessa tomaatin mehua. Kuori pinnalle mahdollisesti muodostuva vaahto pois. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa. Soseuta.  Purkita steriloituihin lasitölkkeihin ja anna jäähtyä. Säilytä jääkaapissa.

BBQ, tai jotain

Kuulemma pakastinta pitää alkaa tehokkaasti tyhjentää kesän marjasatoa varten, ja ovathan nuo joulupossun osaset siellä riittämiin majailleetkin. Tällä kertaa siis barbecue-henkisiä ribsejä grillissä, tosin uuni-esikypsennyksellä huijaten. Reseptiikka on kotoisin niinkin proosallisesta lähteestä kuin K-Ruoka-lehdestä, valmistustekniikan hienosäätö Poppamieheltä. Varman päälle, kun olen ensi kertaa liikkeellä. Hyvää tuli.

Tässä on päästy jo viimeistelyvaiheeseen.

BBQ-kastike

2 tl savupaprikajauhetta
2 tl juustokuminaa
1 tl chilijauhetta
3 valkosipulinkynttä
3 rkl oliiviöljyä

2 dl ketsuppia
2 rkl tomaattipürettä
2,5 dl colajuomaa, ei light

3 rkl srirachaa tai muuta ei-makeaa chilikastiketta
3/4 dl balsamiviinietikkaa
3 rkl ruskeaa sokeria
(suolaa)

Kuori ja raasta valkosipulinkynnet. Mittaa kattilan pohjalle öljy, chili, juustokumina ja savupaprika. Kuumenna ja lisää valkosipulit. Freesaa nopeasti koko ajan sekoittaen, että ainekset eivät pala.

Lisää ketsuppi, tomaattipüre ja colajuoma. Sekoita tasaiseksi ja lisää loput mausteet. Kuumenna kiehuvaksi ja jatka keittämistä hiljaa kuplien ja välillä sekoittaen. Jos pintaan tulee runsaasti vaahtoa, kuori se pois.

Maistele välillä ja lisää tarvittaessa haluamiasi mausteita. Tarkoituksena on löytää tasapaino makean, suolaisen, happaman, savuisen ja tulisen välillä. Kastikkeen paksuutta puolestaan voi varioida lisättävän colajuoman määrällä - tämä ohje tuottaa melko juoksevan version, tahmeampaa varten esim. desi vähemmän.

Kun kastike on tasaista ja saennut haluttuun tiheyteen, sammuta levy ja anna jäähtyä. Siirrä tiiviiseen säilytysastiaan, esim. tyhjään ketsuppipulloon. Käytä grillatun lihan maustamiseen.


Ribsit

lihaisia porsaan kylkiluita (tämä resepti on n. 1,5 kilolle, mutta skaalautuu vaivatta)
1 l vettä
50 g suolaa
bbq-kastiketta

Aloita valmistus vähintään päivää ennen kun ribsejä on tarkoitus syödä (kahta, jos lihat ovat pakastettuja). Huuhtele ja kuivaa kylkiluurivi(t). Poista kalvot luupuolelta.

Valmista 5-prosenttinen suolaliuos keittämällä litran verran vettä ja liuottamalla sinne 50 grammaa suolaa. Anna jäähtyä. Laita kylkiluurivi suolaliuokseen esim. isossa minigrip-pussissa. Anna suolaantua viileässä yön yli. Tämän tarkoituksena on saada ribseihin mieto mutta tasainen suola ja varmistaa, ettei liha kuivu kypsennyksen aikana.

Seuraavana päivänä kaada suolavesi pois ja kuivaa ribsit uudelleen. Leikkaa uunipellille pala foliota ja sen päälle pala leivinpaperia. Sivele kylkiluurivi kummaltakin puolelta bbq-kastikkeella. Kierrä pala tiiviisti ensin leivinpaperiin ja sitten folioon. Jos lihoja on paljon, jaa ne kahteen nyyttiin. Kypsennä uunissa, n. 125-150°C:ssä 2-3 tuntia, kunnes liha on mureaa, mutta ei vielä hajoa käsiin (vaikeuttaa grillaamista). Ellet siirrä suoraan grilliin, anna jäähtyä, valuta liemi pois (/talteen) ja pakkaa lihat tiiviiseen rasiaan jääkaappiin.

Grillausta varten ota liha huoneenlämpöön hyvissä ajoin. Nosta ribsit keskikuumaan hiili- tai kaasugrilliin ja anna lämmetä. Sen jälkeen ala sivellä lihaa bbq-kastikkeella kummaltakin puolelta välillä käännellen. Grillaa yhteensä noin 20 minuuttia, kunnes lihalle muodostuu sopiva paistopinta. Tarjoile.

Brutaali pikkuruoka: pizzarullat

Varoitus: tämä artikkeli koskee jossain ruoanlaiton rajamailla olevaa valmisruoan tunausta, joka saattaa kaikessa yksinkertaisuudessaan järkyttää kokkaukseen vakavasti suhtautuvia lukijoita. Tarkoitus ei ole muuttaa blogin linjaa kohti brutaalia mättöä, mutta halusin - blogin alkuperäisen idean mukaisesti - tuoda esille tämänkin kokeellisen ruoanlaiton hedelmän.

No niin, se selittelyistä. Tehtävänanto oli, että eväitä illanistujaisiin. Toisaalta, juuri tällä kertaa ei ollut aikaa eikä jaksamista ryhtyä värkkäämään mitään kovin työlästä. Korvataan siis työnteko luovalla mielikuvituksella!

Pizzarullat

1 noin kuuden euron pizza

hammastikkuja

Haetaan pizza lähipizzeriasta tai tilataan se kotiinkuljetuksella. Kannattaa suosia helposti levittyviä, pienirakeisia täytteitä, jotta pizzasta tulee tasa-ainesempi. Tällaisia ovat esimerkiksi jauheliha, tonnikala ja erilaiset juustot. Jos pizzerian listalta löytyy myös pizzan päälle levittyviä kastikkeita, sellaista kannattaa ottaa pitämään rulla mehevänä.

Kun lämmin pizza on saatu käytettäväksi, tarkastellaan sitä hieman. Jos täytteet ovat kovin epätasaisesti jakautuneet, niitä voi tasoitella. Mahdolliset suuret kappaleet, kuten tomaattisiivut, kannattaa leikellä palasiksi. Majoneesikastikke levitetään mahdollisimman tasaisesti koko pizzan alueelle. Tässä kohtaa huomataan myös, että liian rasvaisia täytteitä ei olisi kannattanut tilata.

Pizzasta leikataan ensin noin 90 asteen sektoria vastaavat segmentit ja syödään ne.

Jäljellä oleva kappale leikataan kahteen osaan lyhyempää symmetria-akselia myöten.

Kääritään kumpikin puolikas tiukalle rullalle aloittaen viimeisimmästä leikkauspinnasta ja päättyen pizzan ulkokaareen. Kääritään rullat napakkaan folio- tai elmukelmukääreeseen ja nostetaan jääkaappiin jäähtymään ja vetäytymään.

Ennen tarjoilua otetaan rullat jääkaapista ja leikataan ne terävällä veitsellä noin 1 - 1,5 senttimetrin viipaleiksi.

Tarvittaessa kunkin viipaleen koossapysymisen voi varmistaa hammastikulla, joka työnnetään ulkoreunasta kohti ydintä, kuitenkin niin että n. 2 cm tikusta jää kappaleen ulkopuolelle, jolloin tikku toimii myös poiminta-apuvälineenä.

Tarjoillaan kylmänä tai korkeintaan erittäin kevyesti lämmitettynä, jotta täytteet eivät alkaisi lämmetessään valua rullista ulos.

Tähderuoka: Herkkusienimuhennos

Tämä päivällisruoka keksiytyi kuin itsekseen jääkaapin sisältöä inventoidessa. Tähteeksi oli jäänyt tomaatti- ja kermakastiketta sekä tuoreita herkkusieniä. Ei muuta kuin paistaen ja sekoittaen - ruoka valmistui viidessä minuutissa. Suosittelen.

Kuvassa ruoka on taas kerran epämääräisen näköistä.

Herkkusienimuhennos

n. 300 g tuoreita herkkusieniä
1-2 valkosipulinkynttä
voita
(pekonia)

½ annosta pizzan tomaattikastiketta

1 dl ruoka- tai kuohukermaa
100 g tuorejuustoa (esim. pippuri)

Paloittele herkkusienet koosta riippuen viipaleiksi tai suikaleiksi. Silppua valkosipuli. Kuumenna voi paistinpannussa ja paista herkkusieniä ja valkosipulia kunnes sienet ovat pehmenneet. Lihaisuutta kaipaavat puolestaan aloittavat käristämällä pekonia ja paistavat sitten sienet ja sipulit pekoninrasvassa.

Kun sienet ovat pehmeitä, lisää tomaattikastike, kerma ja tuorejuusto. Sekoita tasaiseksi. Kuumenna kiehuvaksi ja anna poreilla muutaman minuutin ajan, että kastike kiehuu kokoon. Tarjoile sellaisenaan leivän kera, munakkaan täytteenä tai lämpimän voileivän päällä.

Jonkinlaista nakkikeittoa

Tämä on niitä tapauksia, kun (edelleen hieman kranttu) aviopuoliso, kuultuaan mitä kaikkea olen ruokaan laittanut, huokaisee: "Mikset sinä voi tehdä ihan tavallista nakkikeittoa?"

Nakkikeitto

600 g perunoita
500 g porkkanoita
1-2 sipulia
1 lihaliemi/fondikuutio
400 g nakkeja
1,5 l vettä
1 rkl hunajaa
rosmariinia
ketsuppia ja/tai tomaattipürettä
suolaa ja pippuria
ruokaöljyä

Kuori ja kuutioi perunat ja porkkanat. Silppua sipulit. Kuullota kattilan pohjalla sipulit öljyssä. Lisää pehmenneiden sipulien sekaan ketsuppia ja anna hautua hetken. Paista toisella pannulla porkkanoita, mausta rosmariinilla ja hunajalla. Sekoita porkkanat sipulin joukkoon, lisää kattilaan 1,5 litraa vettä, lihaliemikuutio ja perunat. Mausta suolalla ja pippurilla. Keitä kunnes vihannekset ovat lähes kypsiä. Lisää nakit paloiteltuna ja anna kiehahtaa.

Makaronilaatikko

Jälleen puuhataan arkiruoan perusteosten parissa. Makaronilaatikko ei ole koskaan kuulunut henkilökohtaisiin suosikkeihini (munamaitoa, yhh), mutta tuttavaperheen isän reseptillä sekin maistuu huomattavasti paremmin. Kiireisessä tai sellaiseksi kuvitellussa arjessa valmistamisen helppoutta ei voi väheksyä. Kiitokset reseptistä Janille!

Makaronilaatikko

1 pss (á 400 g) makaronia
1 lihaliemi- tai fondikuutio
1 l vettä
1 pkt (á 250 g) sulatejuustoa
300 g jauhelihaa
1-2 sipulia
(valkosipulia)
(pakaste)vihanneksia maun mukaan, esim. papusekoituspussi (á 450 g)
suolaa, pippuria, paprikaa ym.

Nosta jauheliha huoneenlämpöön ja pakastevihannekset sulamaan. Silppua sipulit ja halutessasi pari valkosipulinkynttä. Ruskista jauheliha ja kuullota sipulit. Mausta suolalla, pippurilla, paprikalla ja muilla haluamillasi mausteilla. Sekoita pakastevihannekset jauhelihan joukkoon ja anna niiden lämmetä.

Kuumenna vesi kattilassa kiehuvaksi. Lisää lihaliemikuutio, makaronit ja sulatejuusto. Sekoittele, kunnes juusto liukenee nesteeseen. Keitä n. 5 min, jotta makaronit pehmenevät mutta eivät ylikypsy.

Sekoita liha-kasvisseos ja makaroni-juustoseos keskeneään ja kaada voideltuun uunivuokaan (2-3 l). Paista 175-Celsius-asteisessa uunissa 45-60 minuutta.

Sima!

Wappu koittaa ja simat on pistettävä tulille. Pysähdyin miettimään jokseenkin samanlaisena toistuvaa vuosittaista juomantekoa.

Siman keskeinen valmistumisprosessihan on teoriassa yksinkertaista orgaanista kemiaa. Sokeripitoiseen nesteeseen lisätyt hiivasolut kuluttavat sokeria ja tuottavat käymisreaktiossa hiilidioksidia ja alkoholia. Virvokesimassa alkoholi ei ole se, mitä haetaan, vaan pirskahteleva hiilidioksidi. Tämän vuoksi a) käyminen pitää saada käyntiin prosessin aluksi b) se ei saa jatkua liian pitkään jotta simasta ei tule liian alkoholipitoista ja c) sen on kuitenkin saatava jatkua hiljalleen pullotuksen jälkeen (ns. jälkikäyminen) jolloin sima on sopivan hapokasta myös kulutusvaiheessa.

Koska en ole kemisti, en ole perehtynyt siihen, miten tämän saisi toteutettua joka kerta täsmällisesti ja hallitusti. Joskus nimittäin käyminen tyssää jo kohtaan a) tai viimeistään kohtaan c).

Allaolevalla reseptillä simani kuitenkin teen. Parannusehdotuksia saa esittää. Ja ehkä vielä joskus innostun tekemään railakasta vanhanajan simaa eli vahvasti maustettua hunajaviiniä.

Sima-ainekset valmiina

Sima

4 sitruunaa
2 appelsiinia
1 kg fariinisokeria
nokare tuorehiivaa
n. 8 litraa vettä
sokeria ja rusinoita

Pese sitruunat ja appelsiinit huolellisesti juuresharjalla. Kuori ohut pintakerros kuorimaveitsellä kulhoon. Poista valkea välikerros ja pilko hedelmäliha samaan kulhoon. Puristele kevyesti esim. perunanuijalla.

Liuota hiivanokare desilitraan kädenlämpöistä vettä, lisää teelusikallinen sokeria ja anna seistä huoneenlämmössä, kunnes hiiva herää. Jätä odottamaan.

Ota 10 litran ämpäri tai muu sopiva, elintarvikelaatuinen sanko. Kaada fariinisokeri pohjalle. Kuumenna 3 litraa vettä lähes kiehuvaksi, kaada sokerin päälle ja sekoita, kunnes sokeri on liuennut. Lisää hedelmät ja loput vedestä. Säätele lisättävän veden lämpöä niin, että lopuksi seos on kädenlämpöistä.

Lisää ämpäriin muutama teelusikallinen hiivaseosta. Odota 1-2 tuntia ja tarkista, onko hiiva lähtenyt käymään simassa. Ellei, lisää hiivaseosta ja yritä uudelleen. Ideana on saada käyminen alkuun mahdollisimman pienellä hiivamäärällä, liika hiiva tuottaa vain ikävää makua lopputuotteeseen.

Anna käydä huoneenlämmössä ei-tiiviin kannen alla 1-2 vuorokautta. Pullota siivilän tai harson läpi kierrekorkillisiin pulloihin ja lisää niihin muutama rusina ja vajaa 1 tl sokeria litraa kohden. Siirrä viileään (n. +8 Celsius-astetta) ja odottele jälkikäymistä noin viikon ajan. Hiilihapon muodostumista voit seurata sihauttelemalla kierrekorkkeja pari kertaa valmistumisen aikana. Sima on valmista kun rusinat nousevat pintaan. Valmis sima säilyy noin viikon.

Tähderuokaa: Lohipiirakka perunamuusitaikinalla

Oikein klassinen lohipiirakka tuli tehtyä, kun tähteeksi oli jäänyt sopivia aineksia. Tiettyjen aineiden osalta myös määrät määrittyivät sen mukaan, että enempää ei kaapista löytynyt. Suosittelen siis käyttämään omaa harkintaa ja sopivia toleransseja ainemäärille. Maukasta tästäkin tuli, tosin pohja olisi voinut olla ohuempi.

Peruna-voitaikina

n. 4 dl perunamuusia
125 g voita
4-5 dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
tilkka vettä
(kananmunaa voiteluun)

Täyte

300 g kypsää lohifilettä (ilman ruotoja, rasvaa ja nahkaa)
3 + 1 kananmunaa
1 dl riisiä
1 tl tilliä
1 pieni sipuli
voita tai öljyä
1 dl kermaviiliä

suolaa, (sitruuna)pippuria jne.

Tee ensin täyte. Keitä riisi tillillä maustetussa vedessä kypsäksi. Keitä kolme kananmunaa koviksi (n. 8 minuuttia), jäähdytä, kuori ja murskaa. Murustele lohi pieniksi ja sekoita yhteen kananmunapilkkeen ja riisin kera. Kuori sipuli, silppua mahdollisimman hienoksi ja kuullota nopeasti rasvassa. Lisää täyteseokseen. Tarkista maku ja mausta halutessasi suolalla, sitruunapippurilla tai muulla asiaankuuluvalla. Sekoita raaka kananmuna kermaviiliin ja tämä seos sitten tasaisesti muun täytteen joukkoon.

Arkisen armoton säästövinkki: voit valmistaa taikinan suoraan perunamuusikattilaan. Mittaa muusin päälle jauhot ja suola. Kuutioi sekaan kylmä voi. Nypi tasaiseksi muruksi. Lisää tilkka kylmää vettä ja sekoita nopeasti, jotta saat leivottavan taikinan. Painele n. 2/3 taikinasta tasaisesti pyöreän piirakkavuoan pohjalle ja laidoille. Painele haarukalla reikiä taikinaan. Esipaista 200 Celsius-asteisessa uunissa n. 10 minuuttia. Lisää täyte vuokaan ja muotoile lopusta taikinasta peite tai raitoja tai vaikka kalanmuotoisia koristeita päälle (tässä tapauksessa sain aikaan vain epämääräisiä lämpäreitä, ks. kuva). Voitele halutessasi kananmunalla. Jatka paistamista n. 20 minuuttia, kunnes pinta on ruskistunut ja täyte kiinteytynyt.

Pizza con prosciutto e melanzane

Pitkään asiasta haaveiltuani kerkesin vihdoin testaamaan pro-henkistä pizzareseptiä Saku Tuomisen ja Luca Platanian kirjasta Pizze. Täsmällisellä reseptillä tehdyn, kunnolla alustetun taikinan leipominen pizzaksi oli erittäin helppoa, ja yksinkertaisilla ja laadukkailla täytteillä sekä tomaattikastikkeella pizzasta tuli herkullinen.

Käytännön kokemus tuotti alle kirjattuun reseptiin vain pari pientä muutosta suhteessa kirjaan. Tomaattikastikkeesta tuli liian suolaista, ilmeisesti se kuuluu italialaiseen makuun, mutta itse puolitin suolan määrän. Taikinaan tulisi reseptin mukaan hienoja 00-jauhoja, mutta lähikaupan valikoima vaihtoi tilalle durumvehnäjauhon, jonka sitko ainakin helpotti leipomista. Tällä tavalla tehdystä taikinasta ei myöskään tule ylettömän herkkää ja taiten käsiteltävää, kuten joissain muissa tapauksissa (mitenkään ko. reseptiä väheksymättä).

Täytteet keksin itse, ja pidän valintaa onnistuneena. Kuten jo sanoin: vähän ja laadukasta. Tätä teen toistekin!

Pizzapohja (kaksi isoa tai neljä pientä pizzaa)

500 g durumvehnäjauhoja

3 dl + ½ dl kädenlämpöistä vettä

10 g kuivahiivaa

10 g hienoa merisuolaa

10 g oliiviöljyä

Tomaattikastike

2 tlk hyvää tomaattimurskaa (esim. Mutti)

10 g hienoa merisuolaa

20 g oliiviöljyä.

2 valkosipulinkynttä

kourallinen tuoretta basilikaa revittynä

Täytteet:

1 munakoiso

suolaa, oliiviöljyä, valkosipulia

120 g ilmakuivattua kinkkua ohuina siivuina

3 palloa (á 100-125 g) mozzarellaa

tuoretta basilikaa

(mustapippuria)

Aloita tomaattikastikkeesta, jonka voit tehdä muutaman tunnin etukäteen tai vaikka jo edellisenä päivänä. Kaada tomaattimurska, merisuola ja oliiviöljy kulhoon. Surauta sauvasekoittimella sekaisin. Pehmennä kuorittuja valkosipulinkynsiä lyömällä niitä veitsen lappeella, leikkaa halki ja lisää kastikkeeseen. Lisää revitty basilika ja sekoita lusikalla. Jätä maustumaan jääkaappiin.

Täytteeksi marinoitua munakoisoa, joka sekin kannattaa tehdä hyvissä ajoin: Poista munakoisosta päädyt. Leikkaa ohuiksi viipaleiksi, ripottele suolaa ja itketä n. 15 minuuttia. Pyyhi neste ja enin osa suolasta pois. Siirrä viipaleet kulhoon, purista päälle 1-2 valkosipulinkynttä ja kaada päälle oliiviöljyä. Mausta halutessasi myös yrteillä, pippurilla tms. Sekoita ja anna maustua kylmässä.

Seuraavaksi taikina, jonka kohottamiseen on varattava vähintään tunti (tätä mallia ei kuitenkaan kohoteta vuorokautta tai useampaakin, kuten muita kirjassa mainittua taikinoita). Sekoita vehnäjauhot ja kuivahiiva kulhossa. Lisää 3 dl lämmintä vettä ja alusta 10 minuuttia. Liuota suola kupissa ½ desilitraan lämmintä vettä, lisää taikinaan ja vaivaa sekaisin (varo roiskuttamasta). Kun suolavesi on imeytynyt taikinaan, lisää oliiviöljy ja vaivaa se samoin mukaan. Taikinan pitäisi olla nyt melko tiivistä ja irrota helposti käsistä. Jätä kohoamaan n. tunniksi huoneenlämpöön kostutetun liinan alla.

Jaa taikina 2-4 osaan, pyörittele palloiksi ja muotoile pizzapohjiksi uunipellille leivinpaperin päälle. Lämmitä uuni 250 Celsius-asteeseen. Levitä pohjalle ohuelti tomaattikastiketta ja paista uunin alatasolla n. 5 minuuttia (paistoajat viitteellisiä, seuraa kypsymistä itse). Nosta pois uunista ja levitä päälle muutama kinkkuviipale, munakoisoviipale, basilikan lehtiä ja mozzarellaa siivuina. Paista uunin keski- tai ylätasolla toiset n. 5 minuuttia (niin, että juusto on sulaa ja muut täytteet kevyesti paistuvat). Tarjoile hetimiten.